Rahojen kuntoluokat

Muut artikkelit

Kolikot ja setelit voidaan jakaa eri luokkiin niiden kunnon perusteella. Kuntoluokat palvelevat erityisesti rahojen keräilijöitä, sillä rahan kunto on merkittävä tekijä rahan keräilyarvon määräytymisessä ja yhteinen merkintätapa selkeyttää rahan kunnon ilmaisemista.

Kuntoluokkien merkint√§tavat vaihtelevat. Suomessa k√§ytet√§√§n yleisesti kahta eri j√§rjestelm√§√§, joista yleisemm√§ss√§ k√§ytet√§√§n rahan kuntoa ilmaisemaan lukua v√§lilt√§ 0–10. Kuntoluokan (kl.) 0 (nolla) raha on hyvin heikkokuntoinen ja kl. 10 (kymmenen) vastaa t√§ysin virheet√∂nt√§ rahaa. Loput kuntoluokat asettuvat n√§iden luokkien v√§lille. Toinen yleinen tapa ilmaista kuntoluokka on k√§ytt√§√§ vanhempaa skandinaavista skaalaa 2–0, jossa 2 vastaa kaikkein heikkokuntoisinta ja 0 virheet√∂nt√§ rahaa. Seuraavissa taulukoissa on esitetty luokitukset kuvauksineen n√§ill√§ molemmilla merkint√§tavoilla sek√§ kolikoille ett√§ seteleille.





Kolikoiden kuntoluokat
10
0
Täysin virheetön ja leimakiiltoinen. Ei käsittelyn tai kulumisen jälkiä.
8
01
Lähes virheetön, mutta kohokohdissa voi olla kulumisen tai käsittelyn jälkiä. Yhä leimakiiltoinen. Mahdollisesti lievää patinoitumista (tummumista).
6
1+
Korkeimmista kohdistaan kulunut, mutta yksityiskohdat kuitenkin yhä selvästi erotettavissa. Ei enää leimakiiltoa.
4
1
Tasaisesti kulunut, yksityiskohtia kuitenkin erotettavissa.
2
1?
Selvästi kulunut, yksityiskohdat epäselviä ja sileähköjä. Mahdollisesti reunavikoja. Ei enää kaunista "kokonaisuutta".
0
2
Raha jo huomattavan kulunut. Kuvioiden ääriviivat ovat vielä tunnistettavissa ja tekstit luettavissa.


Seteleiden kuntoluokat
10
0
Täysin virheetön. Ei lainkaan taitoksia, ryppyjä, repeämiä tai muita käytön jälkiä.
8
01
Lähes virheetön, mutta mahdollisesti yksi kevyt taitos. Paperin oltava silti kova ja puhdas.
6
1+
Kahdesti taitettu - yleensä ristiin. Paperi on vielä kovaa ja puhdasta eikä painatus ole kulunut.
4
1
Paperi pehmeähköä, mutta ehjä ja puhdas. Useammin taitettu.
2
1?
Useaan kertaan taitettu, keskellä on usein reikä. Paperi on pehmeää ja reunoissa repeämiä.
0
2
Useita taitoksia tai monin paikoin repaleinen ja likainen. Paperi on pehmeä ja painatus kulunut.


Rahan kuntoluokka (kl.) voi asettua kahden luokan väliin, jolloin voidaan luokaksi ilmoittaa esim. 7 (tai 01 - 1+). Joskus raha on kulunut eri puolilta eri tavalla. Tällöin voidaan Suomen Numismaattisen Yhdistyksen hyväksymän määrittelyn mukaisesti käyttää kauttaviivaa erottamaan tunnus- ja arvopuolet. Esimerkiksi merkintä 8/7 (tai 01 / 01 - 1+) tarkoittaa, että rahan tunnuspuoli on kl. 8 ja arvopuoli kl. 7.

Rahan sijoittaminen tiettyyn kuntoluokkaan on välillä vaikeaa ja myös huomattavia arvioijakohtaisia eroja esiintyy. Rahan myyjä arvioi oman rahansa helposti tahattomastikin parempikuntoiseksi kuin mahdollinen ostaja. Esimerkiksi netissä kauppoja tehtäessä pelkkään ilmoitettuun kuntoluokkaan ei välttämättä kannata luottaa sokeasti, vaan pyytää nähtäväksi myös tarkat kuvat kyseessä olevasta rahasta. Netissä kauppoja tehtäessä tulee myös muistaa, että digikameralla tai skannerilla otetut kuvat voivat tavalla tai toisella vääristää rahan yksityiskohtia tai värisävyjä.


Esimerkkikuvat

Mallikuvia eri kuntoluokista. Klikkaa suurentaaksesi.

Kuntoluokka 8
Kuntoluokka 8
Kuntoluokka 6
Kuntoluokka 6
 
Kuntoluokka 4
Kuntoluokka 4
Kuntoluokka 2
Kuntoluokka 2


Rahan arvoon vaikuttavia tekijöitä

Rahan arvo on riippuvainen pääosin sen kuntoluokasta sekä lyöntimäärästä. Raha voi olla kl. 10, mutta suuresta lyöntimäärästä johtuen sen arvo ei juurikaan nouse heikompikuntoisiin yksilöihin nähden. Jokin toinen raha voi sen sijaan olla esimerkiksi kl. 2, mutta pienestä lyöntimäärästä johtuen todella harvinainen ja siksi arvokas. Rahan iällä tai harvinaisuudella ei ole mitään vaikutusta kuntoluokitukseen. Kuntoa arvioitaessa rahan ikää ei siis tulisi ottaa huomioon.

Rahan arvoa laskevat erilaiset reunavirheet, kolot, kolhut, läikät, naarmut, ruoste, home ja muu kiinteä lika. Edellä mainitut virheet eivät välttämättä laske rahan kuntoluokkaa, mutta vaikuttavat kuitenkin rahan arvoon. Erilaiset rahan lyönti- tai painovaiheessa tapahtuneet virheet voivat sen sijaan nostaa rahan arvoa. Esimerkiksi setelissä väärässä paikassa tai väärinpäin oleva vesileima voi nostaa rahan arvon moninkertaiseksi, mikäli virhe on harvinainen.


Rahojen puhdistaminen

Kuntoluokan parantaminen rahaa puhdistamalla ei yleensä ole hyvä idea. Rahojen tarpeetonta puhdistamista tulee välttää, koska huonolla puhdistuksella rahan arvo laskee, sillä kiillotetut ja muuten luonnottoman näköiset rahat eivät ole keräilijöiden suosiossa. Irtonaisen lian ja esimerkiksi sormenjäljet kolikoissa voi poistaa varovaisesti mm. apteekista saatavalla asetonilla ja pumpulilla, mutta rahan hankausta ja harjausta tulee välttää. Vanhojen rahojen tummuminen on yleensä normaalia "ajan patinaa", eikä sitä kannata yrittää kiillottaa pois.


Rahan kuntoa kuvaavia lyhenteitä

Muun muassa huutokauppalistauksissa käytetään rajoitetun tilan vuoksi lyhenteitä kuvaamaan rahojen kuntoa ja niissä olevia virheitä. Lyhenteet eivät välttämättä aukea heti ensisilmäyksellä, joten tässä avattuna yleisimpiä lyhenteitä.

arvop, ap = arvopuoli
emv(ja) = emalivika(vikoja)
e = erittäin
ep = erittäin pieni
hankjälk = hankausjälkiä
hn(ja) = hiusnaarmu(ja)
hom = hometta
hp(ja) = homepilkku(ja)
ij(ä) = iskunjälki(ä)
l = lievä(sti)
mv = metallivika
na = naarmu
nja, nmja = naarmuja
p = pieni(ä)
php = pieni homepisku
phpja = pieniä homepiskuja
puhd = puhdistettu
puh.p.vkja = puhdistettu, pieniä vikoja
prv = pieni reunavika
pvja = pieniä vikoja
rep(iä) = repeäm(i)ä
riä = reikiä
rv(ja) = reunavika(vikoja)
rä = reikä
syöp = syöpynyt
taip = taipunut
tum = tummunut
ul = uusintalyönti
vaak.p = vaakunapuoli
vl = vesileima


Kansainväliset kuntoluokkajärjestelmät ja vastaavuudet

Kuntoluokittelu vaihtelee maittain. Suomen luokittelua pidetään jonkin verran muita maita ankarampana erityisesti normaalikuntoisten rahojen kohdalla.

SuomiSkandinaviaUSASaksaRanskaItalia
Proof00PRFPPFBFS
100BU
901-0UNCSTGFDC
801AU
71+-01XFVZSUPSPL
61+VFSSTTBBB
51-1+
41FSTBMB
31?-1
21?VGSGEBBB
12GGETBCM

© Kolikot.com. Julkaistu: 24.03.2008. P√§ivitetty viimeksi: 11.09.2009.