setelit.com

Rahojen kuntoluokat

Muut artikkelit

Kolikot ja setelit voidaan jakaa eri luokkiin niiden kunnon perusteella. Kuntoluokat palvelevat erityisesti rahojen keräilijöitä, sillä rahan kunto on merkittävä tekijä rahan keräilyarvon määräytymisessä ja yhteinen merkintätapa selkeyttää rahan kunnon ilmaisemista.

Kuntoluokkien merkintätavat vaihtelevat. Suomessa käytetään yleisesti kahta eri järjestelmää, joista yleisemmässä käytetään rahan kuntoa ilmaisemaan lukua väliltä 0–10. Kuntoluokan (kl.) 0 (nolla) raha on hyvin heikkokuntoinen ja kl. 10 (kymmenen) vastaa täysin virheetöntä rahaa. Loput kuntoluokat asettuvat näiden luokkien välille. Toinen yleinen tapa ilmaista kuntoluokka on käyttää vanhempaa skandinaavista skaalaa 2–0, jossa 2 vastaa kaikkein heikkokuntoisinta ja 0 virheetöntä rahaa. Seuraavissa taulukoissa on esitetty luokitukset kuvauksineen näillä molemmilla merkintätavoilla sekä kolikoille että seteleille.

Kolikoiden kuntoluokat
10 0	Täysin virheetön ja leimakiiltoinen. Ei käsittelyn tai kulumisen jälkiä.
8 01	Lähes virheetön, mutta kohokohdissa voi olla kulumisen tai käsittelyn jälkiä. Yhä leimakiiltoinen. Mahdollisesti lievää patinoitumista (tummumista).
6 1+	Korkeimmista kohdistaan kulunut, mutta yksityiskohdat kuitenkin yhä selvästi erotettavissa. Ei enää leimakiiltoa.
4 1	Tasaisesti kulunut, yksityiskohtia kuitenkin erotettavissa.
2 1?	Selvästi kulunut, yksityiskohdat epäselviä ja sileähköjä. Mahdollisesti reunavikoja. Ei enää kaunista "kokonaisuutta".
0 2	Raha jo huomattavan kulunut. Kuvioiden ääriviivat ovat vielä tunnistettavissa ja tekstit luettavissa.

Seteleiden kuntoluokat
10 0	Täysin virheetön. Ei lainkaan taitoksia, ryppyjä, repeämiä tai muita käytön jälkiä.
8 01	Lähes virheetön, mutta mahdollisesti yksi kevyt taitos. Paperin oltava silti kova ja puhdas.
6 1+	Kahdesti taitettu - yleensä ristiin. Paperi on vielä kovaa ja puhdasta eikä painatus ole kulunut.
4 1	Paperi pehmeähköä, mutta ehjä ja puhdas. Useammin taitettu.
2 1?	Useaan kertaan taitettu, keskellä on usein reikä. Paperi on pehmeää ja reunoissa repeämiä.
0 2	Useita taitoksia tai monin paikoin repaleinen ja likainen. Paperi on pehmeä ja painatus kulunut.

Rahan kuntoluokka (kl.) voi asettua kahden luokan väliin, jolloin voidaan luokaksi ilmoittaa esim. 7 (tai 01 - 1+). Joskus raha on kulunut eri puolilta eri tavalla. Tällöin voidaan Suomen Numismaattisen Yhdistyksen hyväksymän määrittelyn mukaisesti käyttää kauttaviivaa erottamaan tunnus- ja arvopuolet. Esimerkiksi merkintä 8/7 (tai 01 / 01 - 1+) tarkoittaa, että rahan tunnuspuoli on kl. 8 ja arvopuoli kl. 7.

Rahan sijoittaminen tiettyyn kuntoluokkaan on välillä vaikeaa ja myös huomattavia arvioijakohtaisia eroja esiintyy. Rahan myyjä arvioi oman rahansa helposti tahattomastikin parempikuntoiseksi kuin mahdollinen ostaja. Esimerkiksi netissä kauppoja tehtäessä pelkkään ilmoitettuun kuntoluokkaan ei välttämättä kannata luottaa sokeasti, vaan pyytää nähtäväksi myös tarkat kuvat kyseessä olevasta rahasta. Netissä kauppoja tehtäessä tulee myös muistaa, että digikameralla tai skannerilla otetut kuvat voivat tavalla tai toisella vääristää rahan yksityiskohtia tai värisävyjä.

Esimerkkikuvat

Mallikuvia eri kuntoluokista. Klikkaa suurentaaksesi.

Kuntoluokka 8	Kuntoluokka 6
Kuntoluokka 4	Kuntoluokka 2

Rahan arvoon vaikuttavia tekijöitä

Rahan arvo on riippuvainen pääosin sen kuntoluokasta sekä lyöntimäärästä. Raha voi olla kl. 10, mutta suuresta lyöntimäärästä johtuen sen arvo ei juurikaan nouse heikompikuntoisiin yksilöihin nähden. Jokin toinen raha voi sen sijaan olla esimerkiksi kl. 2, mutta pienestä lyöntimäärästä johtuen todella harvinainen ja siksi arvokas. Rahan iällä tai harvinaisuudella ei ole mitään vaikutusta kuntoluokitukseen. Kuntoa arvioitaessa rahan ikää ei siis tulisi ottaa huomioon.

Rahan arvoa laskevat erilaiset reunavirheet, kolot, kolhut, läikät, naarmut, ruoste, home ja muu kiinteä lika. Edellä mainitut virheet eivät välttämättä laske rahan kuntoluokkaa, mutta vaikuttavat kuitenkin rahan arvoon. Erilaiset rahan lyönti- tai painovaiheessa tapahtuneet virheet voivat sen sijaan nostaa rahan arvoa. Esimerkiksi setelissä väärässä paikassa tai väärinpäin oleva vesileima voi nostaa rahan arvon moninkertaiseksi, mikäli virhe on harvinainen.

Rahojen puhdistaminen

Kuntoluokan parantaminen rahaa puhdistamalla ei yleensä ole hyvä idea. Rahojen tarpeetonta puhdistamista tulee välttää, koska huonolla puhdistuksella rahan arvo laskee, sillä kiillotetut ja muuten luonnottoman näköiset rahat eivät ole keräilijöiden suosiossa. Irtonaisen lian ja esimerkiksi sormenjäljet kolikoissa voi poistaa varovaisesti mm. apteekista saatavalla asetonilla ja pumpulilla, mutta rahan hankausta ja harjausta tulee välttää. Vanhojen rahojen tummuminen on yleensä normaalia "ajan patinaa", eikä sitä kannata yrittää kiillottaa pois.

Rahan kuntoa kuvaavia lyhenteitä

Muun muassa huutokauppalistauksissa käytetään rajoitetun tilan vuoksi lyhenteitä kuvaamaan rahojen kuntoa ja niissä olevia virheitä. Lyhenteet eivät välttämättä aukea heti ensisilmäyksellä, joten tässä avattuna yleisimpiä lyhenteitä.

arvop, ap = arvopuoli emv(ja) = emalivika(vikoja) e = erittäin ep = erittäin pieni hankjälk = hankausjälkiä hn(ja) = hiusnaarmu(ja) hom = hometta hp(ja) = homepilkku(ja) ij(ä) = iskunjälki(ä) l = lievä(sti) mv = metallivika na = naarmu nja, nmja = naarmuja p = pieni(ä) php = pieni homepisku

phpja = pieniä homepiskuja puhd = puhdistettu puh.p.vkja = puhdistettu, pieniä vikoja prv = pieni reunavika pvja = pieniä vikoja rep(iä) = repeäm(i)ä riä = reikiä rv(ja) = reunavika(vikoja) rä = reikä syöp = syöpynyt taip = taipunut tum = tummunut ul = uusintalyönti vaak.p = vaakunapuoli vl = vesileima

Kansainväliset kuntoluokkajärjestelmät ja vastaavuudet

Kuntoluokittelu vaihtelee maittain. Suomen luokittelua pidetään jonkin verran muita maita ankarampana erityisesti normaalikuntoisten rahojen kohdalla.

Suomi	Skandinavia	USA	Saksa	Ranska	Italia
Proof	00	PRF	PP	FB	FS
10	0	BU
9	01-0	UNC	STG	FDC
8	01	AU
7	1+-01	XF	VZ	SUP	SPL
6	1+	VF	SS	TTB	BB
5	1-1+
4	1	F	S	TB	MB
3	1?-1
2	1?	VG	SGE	B	BB
1	2	G	GE	TBC	M

© Kolikot.com. Julkaistu: 24.03.2008. Päivitetty viimeksi: 11.09.2009.