Missä setelini kulkevat? EuroBillTracker pyrkii vastaamaan


Kuva: Pixabay, CC0 License

Korttimaksaminen on 2000-luvulla syrjäyttänyt käteisen rahan – käteisen käyttö on vähentynyt samaa vauhtia korttimaksamisen ja muiden sähköisen maksamisen välineiden lisätessä suosiotaan. Suomen Pankin mukaan vuonna 2018 enää noin 10 prosenttia suomalaisista käyttää käteistä pääasiallisena maksuvälineenä.

Monissa euromaissa tilanne on kuitenkin tyystin erilainen. Esimerkiksi Saksassa tai Italiassa matkaava törmää tämän tästä tilanteisiin, joissa korttimaksaminen ei ole vaihtoehto – eikä kyse ole vain pikkuputiikeista. Monissa maissa korttimaksamiselle on määritelty usein myös suurehko alaraja: esimerkiksi alle 50 euron maksuja ei välttämättä ole mahdollista maksaa kortilla.

Eurot paperisessa ja metallisessaan muodossa eivät ole siis katoamassa mihinkään, ja suomalaiset käteisestä kieltäytyvät yrittäjät ovat vielä marginaalinen ilmiö. Monille käteinen raha on tunnepitoinen juttu, eikä tietenkään vähiten keräilijöille. Omalta osaltaan tätä tunnesuhdetta voi syventää EuroBillTracker-sivustolla, joka tarjoaa jokaiselle seteleiden ystävälle mielenkiintoista puuhaa.

Virtuaalimatkalle seteleiden siivin

Lyhyesti kuvailtuna EuroBillTracker eli EBT on lähinnä viihteellinen mutta silti hyvin mielenkiintoinen palvelu, jossa seurataan euroseteleiden kulkua pitkin mannerta. Mitään suoranaista taloudellista tai muutakaan hyötyä ei sivusto lupaa – kilpailuta lainasi (mainoslinkki) ja päivitä taloustietämyksesi jatkossakin jossakin muualla.

Itse EBT:n sivusto on ollut toiminnassa jo vuoden 2002 tammikuusta lähtien, eikä sivusto ole kovin paljoa ulkonäöllisesti tai toiminnallisestikaan noista päivistä muuttunut. Idea on yksinkertainen ja toimiva, eikä sen vetovoima numismaatikkojen parissa ole vähäinen.

Ensin luot käyttäjätunnukset sivustolle ja tämän jälkeen voitkin jo alkaa syöttää seteleidesi koodeja palveluun. Setelistä kirjoitetaan 12 merkin pituinen sarjanumero (muotoa AB1122334455) sekä kuuden merkin pituinen setelipainokoodi (muotoa A12345). Tämän jälkeen EBT tarkastaa, onko joku käyttäjä jo aiemmin syöttänyt kyseisen setelin palveluun. Mikäli on, on kyseessä osuma – ja pääset katsomaan missä ja milloin seteli on järjestelmään syötetty!

Kyseessä on hieman kuin pullopostin lähettäminen tai radioamatööriharrastus seteleille. Kuivakan näköinen hieman tylsältäkin kuulostava palvelu imaisee kuitenkin nopeasti mukaansa, varsinkin ensimmäisen osuman jälkeen. Erityisesti mieltä lämmittää ensimmäinen ulkomailta saatu osuma. Sitä voi kuitenkin varautua odottamaan: itselleni nappasi vasta 233:s seteli, eikä osuma tullut Viroa eksoottisemmasta maasta.

Käyttäjien määrässä Suomi on muuten ykkösmaa, joskin aktiivisimmat käyttäjät löytyvät Keski-Euroopan suunnalta. Eniten seteleitä on kirjannut Saksan Hagenin kotipaikakseen ilmoittanut nimimerkki ProChrist: huimat 2,7 miljoonaa järjestelmään kirjattua seteliä. Suomen ykköstilaa pitää hallussaan kouvolalainen käyttäjä ”emppu” – 1,45 miljoonaa kirjattua seteliä.

Kilpailusta ei kuitenkaan tarvitse olla kyse, peruskäyttäjälle EBT on hauskaa ja viatonta ajanvietettä, eräänlaista digiajan sukankudontaa. Sivusto on vieläpä käännetty varsin laadukkaasti suomeksi ohjeitaan myöten, joten kynnys harrastuksen kokeiluun on tässäkin suhteessa matala.