Nollasetelit - keräilyrahojen uutuus

Muut artikkelit

Kuva: Pixabay, CC0 License

Jokainen meistä on varmasti vähintään kerran eläessään pitänyt kädessään kahden euron kolikkoa, jonka keräilyarvo on aivan muuta kuin kolikon päältä luettava nimellisarvo. Erilaisia erikoiskolikoita ja keräilyrahoja löytyy kierrosta vuosittain, ja joidenkin arvo saattaa olla jopa monikymmenkertainen maksuvälinearvoon verrattuna. Uudet, nimellisarvoltaan mitättömät juhlarahat, nollasetelit, eivät tuota samaa päänvaivaa.

Juhlarahan lyhyt historia

Juhlarahat ovat kolikoita tai seteleitä, joiden tarkoitus on juhlistaa historiallisesti merkittäviä tapahtumia valtion historiassa. Juhlarahoja on painettu säännöllisesti 1960-luvulta lähtien, mutta merkkipäiviä juhlistavia kolikoita on tiettävästi painettu jo antiikin Roomassa.

Renessanssin aikaan antiikin taiteen noustua uudelleen suosioon, myös rahataide alkoi herättämään kiinnostusta. Renessanssin ja valistuksen ajan aikana painettuja juhlarahoja ei laskettu kiertoon ja ne yleensä juhlistivat hallitsijaperheiden elämänkaariin liittyviä tapahtumia, kuten häitä, hautajaisia tai syntymiä.

Monarkioissa myös kierrossa oleva valuutta kantaa kulloisenkin hallitsijan kuvaa. Hallitsijan vaihtuessa oli aiemmin tapana juhlistaa vallan vaihtumista tilannetta varten erityisesti painetuilla kolikoilla. Kolikot tunnetaan termillä largesse coins, tai ruotsiksi nimellä kastpenning eli heittoraha. Nimi on saanut alkunsa tavasta heittää kansan keskuuteen uuden monarkin kasvoilla varustettuja kolikoita, jotka saattoivat arvoltaan vastata kierrossa olevia kolikoita tai olla tyystin arvottomia.

Juhlarahat heijastelevat usein valtion poliittista tai taloudellista tilannetta, kuten myös aikansa mukaisia ihanteita. Esimerkiksi antiikin Roomassa painetut juhlarahat käsittelevät pitkälti sotilaallisia saavutuksia ja voittoja, kun taas nykyiset Euroopan Union aikaiset juhlarahat juhlistavat rauhaa, ihmisoikeussopimuksia ja tieteen tai taiteen saavutuksia. Euroopassa painetaan myös matkamuistoina käytettäviä erikoiskolikoita, joiden nimellisarvo on nolla.

Nollasetelit ‚Äď mit√§ ne ovat?

Nollasetelit ovat erikoiskolikoiden ja juhlarahojen uusi vastine. Nollaseteli on verrattain uusi keksintö, sillä se kehitettiin vasta vuonna 2015. Ranskassa alkunsa saanut, matkamuistokolikoihin pohjautuva idea luotiin alunperin turistien kotiinviemisiksi, mutta on nopeasti noussut juhla- ja erikoiskolikoiden rinnalle arvokkaana keräilykohteena. Nollasetelien keksijä, Richard Faille, on luonut myös monelle tutut alkuperäiset matkamuistokolikot, joita voi paria euroa vastaan saada nähtävyyksistä, kuten Eiffel-torni, Notre Dame tai Tower of London.

Nollaseteleitä painettiin ensimmäisen kerran ranskalaisessa yksityispajassa vuonna 2015. Nollasetelit ovat nimellisarvoltaan mitättömiä, mutta niissä on aidot turvamerkinnät, kuten hologrammit ja vesileimat. Euroopan keskuspankki on hyväksynyt nollaseteleiden painamisen. Nollaseteleitä saavat kuitenkin painattaa vain kulttuuri-instituutit, eikä niiden painatusoikeutta olla vapauttamassa yrityksille. Setelit painetaan edelleen samassa, yksityisessä EKP:n hyväksymässä rahapajassa. Suomessa ensimmäiset nollasetelit painettiin vuonna 2017. Ensimmäisen suomalaisen nollasetelin etusivua kuvittaa Prinsessa-veturi 555, ja niitä painettiin yhteensä 5000 kpl.

Nollasetelien käyttö perinteisessä kaupankäynnissä ei ole mahdollista, sillä niiden rahallinen arvo on nolla. Vaikka nollaseteli onkin Euroopan rahapajan hyväksymän setelipajan painama seteli aitoine hologrammeineen ja sarjanumeroineen, sitä ei voi käyttää maksuvälineenä. Nollasetelin todellista arvoa voi tarkastella vaikka siten, että esimerkiksi virtuaalimaailmassa nollaseteleitä ei ole olemassa, joten et täten voi tallettaa tai kotiuttaa sen arvosta valuuttaa tilillesi esimerkiksi nettikasinoilla tai muissa palveluissa.

Nollaseteli
Kuva: Suomen Moneta

Nollaseteleiden keräilyarvo

Nollaseteleiden nimellisarvo on pyöreä nolla, mutta niiden markkina-arvo määrittyy pitkälti painettujen seteleiden iästä, kunnosta ja saatavuudesta riippuen. Koska nollasetelit ovat nuorehko ilmiö, vanhimmat setelit ovat vuodelta 2015. Nuoresta iästään huolimatta, nollasetelit ovat vakiinnuttaneet sijansa keräilykohteena. Muutamat nollasetelit ovat nousseet yli muiden. Esimerkiksi virhepainatuksena alkunsa saanut Sarlat-la-Canédan kuusi hanhea on tänä päivänä arvoltaan noin 190 euroa. Tämän hetken arvokkain nollaseteli on Duisburgin stadionin nollaseteli, jonka arvo on noussut jopa tuhanteen euroon. Muita mainitsemisen arvoisia, keräilyarvoltaan kiinnostavia nollaseteleitä ovat esimerkiksi tulvan kynsiin joutuneen Marinelandin nollaseteli, ja Ranskan Riemukaaren nollaseteli. Riemukaaren nollaseteli on ensimmäisiä koskaan painettuja nollaseteleitä. Sen nykyinen arvo on noin 200 euroa.